Akkuhuoneen tuuletus ja vetykaasun räjähdysvaara

Akkuhuoneen tuuletus ja vetykaasun räjähdysvaara

Akkuhuoneen tuuletus jää helposti huomiotta trukkikaluston turvallisuudessa, koska vetykaasua ei näe eikä haista. Tämä artikkeli on tarkoitettu varaston päällikölle, kunnossapitovastaavalle ja trukkien omistajalle, joka lataa sähkötrukkien lyijyakkuja omissa tiloissaan. Artikkeli kertoo, mistä vetykaasun räjähdysvaara syntyy, miten akkuhuoneen ilmanvaihto mitoitetaan ja mitä latauspisteeltä kannattaa tarkistaa ennen seuraavaa latausvuoroa.

Mistä vetykaasu syntyy trukin akussa

Lyijyakku kaasuttaa latauksen loppuvaiheessa. Kun kennojännite nousee noin 2,4 voltin yläpuolelle, osa latausvirrasta alkaa hajottaa akkuvettä vedyksi ja hapeksi. Kaasutus kiihtyy tasauslatauksessa ja silloin, jos laturin latauskäyrä ei sovi akulle.

Määrä riippuu akun koosta. Vastapainotrukin 48 voltin akussa on 24 kennoa ja kapasiteettia usein 600-1 000 Ah, ja se tuottaa moninkertaisesti kaasua pieneen haarukkavaunuun tai sähkölavanostimeen verrattuna. Kun samassa tilassa latautuu viisi tällaista akkua yövuorossa, kaasua syntyy paljon.

Vety syttyy, kun sen pitoisuus ilmassa on 4-77 %. Alaraja on matala ja syttymiseen tarvittava energia hyvin pieni. Kipinä latausliittimestä, kulmahiomakone tai staattinen purkaus riittää. Vety on noin 14 kertaa ilmaa kevyempää, joten se kerääntyy katon rajaan, kattopalkkien väliin ja alakattojen taskuihin. Lattiatasolla ilma voi olla aivan puhdasta, vaikka katon rajassa pitoisuus on vaarallinen.

Akkuhuoneen tuuletus ja ilmanvaihdon mitoitus

Trukkien vetoakkujen latauspaikkojen ilmanvaihto mitoitetaan standardin SFS-EN IEC 62485-3 mukaan. Standardi korvasi aiemman EN 50272-3:n. Laskukaava on Q = 0,05 × n × Igas × Crt × 0,001 m³/h. Siinä n on kennojen määrä, Crt akun nimelliskapasiteetti ja Igas kaasutusvirta, joka riippuu akkutyypistä ja latausmenetelmästä.

Yhden avoimen lyijyakun latauspisteen tarve on tyypillisesti 10-50 m³/h. Määrä kuulostaa pieneltä, mutta se lasketaan jokaiselle samanaikaisesti latautuvalle akulle erikseen ja lasketaan sitten yhteen. Ilmanvaihdon pitää myös toimia koko latauksen ajan, myös öisin ja viikonloppuisin.

Painovoimaisessa ilmanvaihdossa tarvitaan sekä tulo- että poistoaukko. Standardin mukainen aukon vähimmäispinta-ala on 28 × Q cm². Tuloilma otetaan alhaalta ja poistoilma johdetaan ulos mahdollisimman läheltä kattoa, mieluiten vastakkaisilta seiniltä. Koneellisessa ilmanvaihdossa poistopuhallin sijoitetaan katon rajaan. Hyvässä toteutuksessa puhallin ja laturit on kytketty yhteen niin, että lataus ei käynnisty, jos puhallin ei pyöri.

Akun lähellä räjähdysvaara on suurempi kuin muualla tilassa. Akun kennotulppien ja venttiilien ympärille lasketaan suojaetäisyys, joka on tavallisesti noin puoli metriä. Sen sisällä ei saa olla kipinöiviä laitteita, avotulta eikä tavallisia sähköasennuksia.

Suomen talvi ja tuuletuksen tukkeutuminen

Pohjoismainen ilmasto tuo oman ongelmansa. Pakkasella seinäaukon läpi tulee kylmää ilmaa, ja joku tukkii venttiilin pahvilla tai sammuttaa poistopuhaltimen säästääkseen lämmityskuluja. Vaara syntyy juuri silloin, koska latausmäärät ovat talvella usein suurimmillaan.

Kylmässä tilassa akku latautuu huonommin ja laturi voi pidentää latausaikaa, jolloin kaasutusvaihe pitenee. Esimerkiksi Oulussa tai Rovaniemellä akkuhuoneen tuloilma kannattaa esilämmittää eikä kuristaa. Jäätynyt poistoaukon säleikkö kuuluu talven tarkastuslistalle.

Myytti: litiumakkuinen trukki ei tarvitse tuuletusta

Litiumakku ei kaasuta normaalissa latauksessa, joten vetykaasun räjähdysvaaraa ei tavallisessa käytössä synny. Siksi litiumakkujen latauspisteeksi riittää usein tavallinen hallitila. Tämä on yksi syy siihen, että litium-akkutekniikka on yleistynyt suomalaisissa jakelukeskuksissa 2020-luvulla.

Johtopäätös ”tuuletus on turha” on silti väärä. Vaurioituneessa tai ylikuumenneessa litiumakussa voi käynnistyä lämpökarkaaminen, jossa vapautuu syttyviä ja myrkyllisiä kaasuja. Lisäksi useimmissa varastoissa on sekakalusto: vanhat Jungheinrich- tai Rocla-pinontatrukit lyijyakuilla ja uudet Linde- tai Toyota-trukit litiumakuilla samassa latausnurkassa. Tällöin mitoitus tehdään lyijyakkujen mukaan. Litiumakkujen erityispiirteistä kerrotaan tarkemmin artikkelissa litium-akustrukkien huolto ja mittausvälit.

Toinen yleinen väärinkäsitys on, että suljettu ”huoltovapaa” geeli- tai AGM-akku ei kaasuta lainkaan. Se kaasuttaa vähemmän, mutta varoventtiili päästää ylipaineen ulos, erityisesti jos laturi on väärin säädetty.

Lainsäädäntö ja vastuu latauspisteestä

Työturvallisuuslaki (738/2002) velvoittaa työnantajan selvittämään työpaikan vaarat, ja akkujen latauspaikka on yksi niistä. Valtioneuvoston asetus räjähdysvaarallisten tilojen työturvallisuudesta (576/2003) edellyttää räjähdysvaaran arviointia ja tarvittaessa räjähdyssuojausasiakirjaa. Aluehallintoviraston (AVI) työsuojelutarkastaja voi kysyä näitä asiakirjoja tarkastuskäynnillä.

Trukin lakisääteinen määräaikaistarkastus asetuksen 403/2008 mukaan koskee itse työvälinettä, ei akkuhuonetta. Auktorisoitu tarkastaja kirjaa silti usein havainnot akun kunnosta, kaapeleista ja liittimistä, ja ne kertovat paljon latauspisteen olosuhteista.

Jos latauspisteellä tapahtuu räjähdys, tulipalo tai henkilövahinko, soita heti hätänumeroon 112. Tapahtuneesta ilmoitetaan työnantajalle ja vakavissa tapauksissa työsuojeluviranomaiselle.

Vastuunjako on hyvä selvittää etukäteen. Kiinteistön ilmanvaihtokoneiden huolto kuuluu yleensä kiinteistöhuoltoyritykselle. Trukkihuolto vastaa akuista, latureista, akkuvesitäytöistä ja itse trukeista. Henkilöautojen akut kuuluvat autokorjaamoille, eivätkä ne liity tähän kokonaisuuteen.

Yleisimmät virheet akkuhuoneessa

Ensimmäinen virhe on kaluston kasvattaminen ilman uutta mitoitusta. Tilanne on tyypillinen: varasto laajenee kolmesta kuuteen sähkötrukkiin, ja uudet laturit asennetaan samaan nurkkaan. Ilmanvaihto on kuitenkin mitoitettu alkuperäisille kolmelle. Laskelma pitää tehdä uudelleen aina, kun akkujen määrä tai koko muuttuu.

Toinen virhe on latausliittimen irrottaminen kesken latauksen. Kytkimen irrotus kuormitettuna synnyttää kipinän juuri akun kohdalla, missä vetypitoisuus on suurin. Laturi sammutetaan ennen kuin liitin irrotetaan.

Kolmas virhe on poistoaukko väärällä korkeudella. Aukko voi olla seinän puolivälissä tai alakaton alapuolella, jolloin vety jää kerääntymään sen yläpuolelle. Ammattilainen aloittaa tarkastuksen katsomalla ylöspäin, onko katossa taskuja, joista ilma ei pääse virtaamaan pois.

Liialla akkuvedellä on myös yhteys räjähdysvaaraan. Ylitäytetty kenno vuotaa elektrolyyttiä kannelle, ja kosteus aiheuttaa vuotovirtoja ja kipinöintiä. Oikeista täyttökäytännöistä kerrotaan artikkelissa lyijyakkujen huolto ja akkuvesitäytöt käytössä.

Näin tarkistat latauspisteen

Kokenut huoltomies käy latauspisteen läpi samassa järjestyksessä joka kerta:

1. Tarkista, että poistopuhallin pyörii ja aukot ovat auki eikä niitä ole tukittu.
2. Varmista, että poistoaukko on katon rajassa eikä katossa ole umpinaisia taskuja.
3. Tarkista, ettei akkujen läheisyydessä ole hiomakoneita, hitsauslaitteita tai jatkojohtoja.
4. Katso, että laturin latauskäyrä vastaa akun tyyppiä ja kapasiteettia.
5. Tarkista, että tupakointikielto- ja räjähdysvaarakyltit ovat näkyvillä.

Laturien kunto ja säädöt vaikuttavat suoraan kaasutuksen määrään. Niistä kerrotaan lisää artikkelissa akkujen latauslaitteet ja niiden huolto työpaikalla. Suuremmissa latauskeskuksissa kattoon kannattaa asentaa kiinteä vetyanturi, joka hälyttää ja käynnistää tehostetun poiston jo selvästi alle räjähdysrajan.

UKK

Tarvitseeko yhden trukin latauspiste erillisen akkuhuoneen?
Ei välttämättä. Yksittäisen akun voi ladata hallitilassa, jos ilmanvaihto on riittävä, latauspaikka on merkitty ja suojaetäisyyden sisällä ei ole syttymislähteitä. Mitoitus tehdään silti standardin mukaan myös yhdelle akulle.

Kuinka kauan akkuhuonetta pitää tuulettaa latauksen jälkeen?
Kaasutus jatkuu jonkin aikaa vielä latauksen päätyttyä. Siksi ilmanvaihtoa ei sammuteta heti, kun laturi kytkeytyy pois. Monet laturit ohjaavat puhallinta niin, että se käy vielä tietyn ajan latauksen jälkeen.

Saako akkuhuoneessa tehdä hitsaus- tai hiontatöitä?
Vain tulityölupamenettelyn kautta. Lataus on silloin keskeytettävä, ja tilaa on tuuletettava riittävästi ennen töiden aloittamista. Pitoisuus mitataan tarvittaessa kaasumittarilla.

Yhteenveto: ilmanvaihto on osa akkujen huoltoa

Akkuhuoneen tuuletus ei ole kiinteistön sivuasia vaan osa trukkien käyttöturvallisuutta. Vety nousee kattoon, syttyy jo 4 prosentin pitoisuudessa ja syntyy juuri silloin, kun kukaan ei ole paikalla. Tarkista ilmanvaihdon mitoitus aina kun kalusto muuttuu, pidä poistoaukot auki myös pakkasella ja sammuta laturi ennen kuin irrotat liittimen.

Anna pisteet

(ei vielä ääniä)

Arvostele, kommentoi tai kerro kokemuksista