Käytetyn trukin käyttötunnit ja mastoketjujen kunto

Käytetyn trukin käyttötunnit ja mastoketjujen kunto

Käytetyn trukin ostaja katsoo usein ensimmäisenä tuntimittaria. Lukema kertoo kuitenkin vain osan totuudesta, ja käytetyn trukin käyttötunnit pitää aina lukea yhdessä mastoketjujen kunnon kanssa. Tämä artikkeli on tarkoitettu varastopäällikölle, logistiikkavastaavalle ja pienyrittäjälle, joka harkitsee käytetyn vastapainotrukin, pinontatrukin tai kapeakäytävätrukin ostoa. Kun tunnit ja ketjut arvioidaan yhdessä, ostaja välttää koneen, joka näyttää paperilla hyvältä mutta vaatii heti ensimmäisenä kuukautena 1 000 euron mastokorjauksen.

Mitä tuntimittarin lukema oikeasti kertoo

Tuntimittari näyttää, kauanko trukki on ollut päällä. Se ei kerro, mitä sinä aikana tehtiin. Yhdessä vuoroissa ajettu 2,5 tonnin vastapainotrukki kerää tyypillisesti 1 000-1 500 tuntia vuodessa. Kolmivuorossa samaan päästään helposti 4 000-5 000 tunnilla.

Sähkötrukeissa on usein useita laskureita. Linde, Jungheinrich ja Toyota tallentavat ohjausjärjestelmään erikseen avaintunnit, ajotunnit ja nostotunnit. Kokenut arvioija pyytää huoltoliikettä lukemaan tiedot diagnostiikkalaitteella, koska kojelaudan näyttö voi olla vaihdettu. Jos ajomoottorin tunnit ovat 6 000 ja kojelauta näyttää 2 500, jokin ei täsmää.

Polttomoottoritrukeissa, kuten diesel- ja kaasutrukeissa, mekaaninen tuntimittari on helpompi vaihtaa jäljettömästi. Silloin huoltohistoria ja vuositarkastuspöytäkirjat ovat ainoa luotettava vertailukohta. Pöytäkirjoihin kirjataan yleensä tuntilukema, joten kolmen tai neljän vuoden pöytäkirjoista näkee, onko lukema kasvanut johdonmukaisesti.

Mastoketjujen kunto ja kuluminen

Mastoketjut ovat lehtiketjuja, jotka kantavat koko nostettavan kuorman haarukkavaunun kautta. Ne eivät kulu tuntien vaan nostojaksojen, kuorman painon ja olosuhteiden mukaan. Juuri siksi tunnit ja ketjut pitää arvioida erikseen.

Ketju venyy, kun nivelten tapit ja lehtien reiät kuluvat. Valmistajat ilmoittavat hylkäysrajaksi tyypillisesti 2 % venymän mitattuna tietyltä nivelmäärältä. Joillakin valmistajilla raja on 3 %, joten käytetään aina koneen omaa huolto-ohjetta. Mittaus tehdään ketjumittatulkilla tai tarkalla mittanauhalla ketjun siitä osasta, joka kulkee useimmin taittopyörän yli.

Venymän lisäksi ammattilainen katsoo ketjusta seuraavat asiat:

– tappien kiertymä tai ulostyöntyminen lehtien läpi
– ruoste ja jäykät nivelet, jotka eivät taivu vapaasti
– lehtien reunojen kuluminen, joka viittaa vinoon kulkuun taittopyörällä
– ketjun kiinnityspulttien kierteet ja lukitukset
– taittopyörien laakerit ja urien kuluminen

Ketjut vaihdetaan aina pareittain. Jos toinen ketju on venynyt, toinen on lähes varmasti samassa tilassa, ja eripituiset ketjut kallistavat haarukkavaunua. Ketjujen säätöä ja voitelua käsitellään tarkemmin artikkelissa trukin ketjut ja niiden tarkastus käytön mukaan.

Myytti: vähät tunnit tarkoittavat hyviä ketjuja

Yleinen oletus on, että 3 000 tunnin trukki on ketjujen osalta parempi kuin 9 000 tunnin trukki. Usein näin onkin, mutta ei aina.

Pakkasvarastossa -25 asteessa ajettu Rocla-pinontatrukki voi olla ketjuiltaan loppu jo 3 000 tunnilla. Kondenssivesi ruostuttaa niveliä, ja voitelu jää usein tekemättä, koska tavallinen ketjurasva jäykistyy kylmässä. Samoin satama- ja terminaalitrukeissa, kuten Kalmarin raskaissa koneissa, merituuli ja suola syövät ketjuja käyttötunneista riippumatta.

Tilanne voi olla myös päinvastainen. Siistissä sisävarastossa kevyitä lavoja siirtänyt trukki, jonka nostokorkeus on harvoin yli kahden metrin, voi kerätä 10 000 tuntia ilman ketjujen vaihtoa. Suurin osa tunneista on silloin kertynyt vaakasiirtoihin, ei nostoihin.

Käytännön esimerkki koeajosta

Tyypillinen tilanne: Tampereen seudulla toimiva tukkuliike harkitsee 2016 valmistettua, 2,5 tonnin sähkövastapainotrukkia, jonka mittari näyttää 5 200 tuntia. Hinta on houkutteleva ja akku vaihdettu kaksi vuotta sitten.

Koeajossa masto nousee tasaisesti tyhjänä, mutta täydellä kuormalla haarukkavaunu nytkähtää noin 1,5 metrin korkeudella. Mittaus näyttää ketjuissa 2,4 % venymää, ja toisen ketjun kiinnityspultin lukitusmutteri on löysällä. Nytkähdys johtuu ketjun ja taittopyörän välisestä kulumasta.

Kauppa ei kaadu tähän, mutta hinta pitää neuvotella uudelleen. Mastoketjujen, kiinnityspulttien ja tarvittaessa taittopyörien vaihto maksaa kaksinkertaisella mastolla tyypillisesti 600-1 200 € ja triplex-mastossa enemmän, koska ketjuja on useampi pari. Laajempi kunnon arvioinnin prosessi on kuvattu artikkelissa käytetyn trukin osto – kunnon arviointi ennen ostoa.

Yleisimmät virheet käytetyn trukin arvioinnissa

Ketjut tarkastetaan silmämääräisesti. Rasvainen ketju näyttää hyvältä, vaikka venymä olisi yli hylkäysrajan. Ilman mittausta arvio on arvaus.

Masto koeajetaan vain tyhjänä. Kulunut ketju tai taittopyörä paljastuu yleensä vasta nimelliskuormalla tai lähellä sitä. Koeajossa käytetään oikeaa kuormaa ja nostetaan täyteen korkeuteen, kun ympäristö on turvallinen ja kuljettajalla on voimassa oleva kirjallinen käyttölupa.

Vuositarkastuspöytäkirjaa ei pyydetä. Valtioneuvoston asetus 403/2008 edellyttää trukeilta määräaikaistarkastusta, ja pöytäkirjasta näkee, onko ketjuista tehty huomautuksia. Puuttuva pöytäkirja on syy kysyä lisää tai teettää tarkastus ennen kauppaa.

Työturvallisuus ja lakisääteiset velvoitteet

Mastoketju on trukin kriittisin kantava osa. Jos ketju katkeaa, haarukkavaunu ja kuorma putoavat hallitsemattomasti. Työturvallisuuslaki 738/2002 velvoittaa työnantajaa huolehtimaan siitä, että työväline on turvallinen, ja vastuu siirtyy ostajalle heti luovutushetkellä.

Käytetty trukki kannattaa ottaa käyttöön vasta, kun auktorisoitu tarkastaja on tehnyt sille käyttöönottotarkastuksen tai voimassa oleva määräaikaistarkastus on dokumentoitu. Aluehallintovirasto valvoo työturvallisuutta, ja puutteet dokumentoinnissa tulevat esiin viimeistään työsuojelutarkastuksessa. Jos maston pettäminen aiheuttaa henkilövahingon tai trukki kaatuu, soitetaan heti 112 ja ilmoitetaan työtapaturmasta työnantajalle sekä työsuojeluviranomaiselle.

Mastoketjujen tarkastus kuuluu trukkihuollon erikoisosaamiseen. Henkilöautot huolletaan autokorjaamoissa, maatalouskoneet traktorihuolloissa ja moottorien koneistus tehdään moottorikoneistamoissa, mutta trukin masto, hydrauliikka ja lakisääteiset tarkastukset kuuluvat teollisuus- ja varastotrukkeihin erikoistuneelle liikkeelle.

UKK

Kuinka monta käyttötuntia on liikaa käytetylle trukille?
Yksiselitteistä rajaa ei ole. Hyvin huollettu sähkövastapainotrukki voi toimia luotettavasti yli 15 000 tuntia, kun taas laiminlyöty kone voi olla loppu 5 000 tunnilla. Huoltohistoria ja mastoketjujen, ajomoottorin ja akun kunto kertovat enemmän kuin pelkkä lukema.

Kuinka usein mastoketjut pitää tarkastaa?
Valmistajat suosittelevat tyypillisesti ketjujen tarkastusta ja voitelua 250-500 käyttötunnin välein määräaikaishuollon yhteydessä sekä venymän mittausta vähintään vuositarkastuksessa. Raskaassa käytössä, pakkasvarastoissa ja ulkona väliä kannattaa lyhentää.

Voiko vain toisen mastoketjun vaihtaa?
Ei kannata. Ketjut kuluvat samassa tahdissa, ja uuden ja vanhan ketjun pituusero aiheuttaa vinoa kuormitusta haarukkavaunulle. Ketjut vaihdetaan pareittain, ja samalla tarkastetaan kiinnityspultit ja taittopyörät.

Yhteenveto ostajalle

Käyttötunnit kertovat, kauanko trukki on ollut päällä. Mastoketjut kertovat, miten sitä on käytetty. Ennen kauppaa ketjujen venymä mitataan, masto koeajetaan kuormalla ja tuntilukema verrataan vuositarkastuspöytäkirjoihin. Jos jokin näistä jää tekemättä, ostopäätös perustuu oletukseen. Ja jos ketjut ovat lähellä hylkäysrajaa, vaihtokustannus vähennetään suoraan kauppahinnasta.

Anna pisteet

(ei vielä ääniä)

Arvostele, kommentoi tai kerro kokemuksista