Kenttähuoltoauto on niin hyvä kuin sen varustelu – huonosti varusteltu auto tarkoittaa turhia edestakaisia ajoja korjaamolle ja asiakkaan trukin seisomista pidempään kuin pitäisi. Trukkihuolto asiakkaan tiloissa vaatii toisenlaisen työkalu- ja varaosavalikoiman kuin kiinteä korjaamo, koska autossa pitää olla mukana lähes kaikki mitä yllättävä vika voi vaatia – korjaamolle ei voi juosta hakemaan puuttuvaa osaa kesken työn.
Miksi kenttähuoltoauton varustelu ratkaisee huollon nopeuden
Varaston tai terminaalin näkökulmasta kenttähuolto on houkutteleva vaihtoehto juuri siksi, että trukki ei tarvitse lähteä pois omalta pihalta. Kun vastapainotrukki hajoaa keskellä lastauspäivää Vantaan logistiikkakeskuksessa, jokainen tunti trukin seisonta-aikaa maksaa – usein enemmän kuin itse huoltokäynti.
Huoltoauton varustelun taso näkyy suoraan siinä, ratkeaako vika ensimmäisellä käynnillä vai joudutaanko tilaamaan osa ja tulemaan uudestaan. Kokenut kenttähuoltaja tietää, että 80 % vioista on toistuvia – hydrauliikkavuotoja, akkuongelmia, ketjujen kulumista, mikroswitchien rikkoutumista – ja näihin varaudutaan aina mukana kulkevalla peruspaketilla. Lisätietoa aiheesta löytyy artikkelista trukin kenttähuolto asiakkaan tiloissa.
Työkalut, jotka kuuluvat joka kenttähuoltoautoon
Peruspakki ei riitä trukkihuoltoon. Käytännössä autossa pitää olla vähintään:
Hydrauliikkatyökalut – letkupuristin, paineenmittarit ja varaletkuja eri mitoissa, koska hydrauliikkavuoto on yksi yleisimmistä kenttäkutsun syistä.
Sähkömittarit ja diagnostiikkalaite – merkkikohtainen vikakoodinlukija (Toyota, Linde, Jungheinrich) on nykytrukeissa lähes pakollinen, koska ohjausyksikön virhekoodit eivät avaudu ilman sitä.
Akkujen huoltovälineet – tiheysmittari lyijyakuille, akkuveden täyttöastia ja litiumakkujen mittauslaite BMS-datan lukuun.
Nostolaitteet – pukit ja hydraulinen tunkki, joilla trukki saadaan turvallisesti ilmaan renkaan tai haarukan vaihtoa varten.
Rasvauskalusto – paineruisku ketjuille ja ohjauslaakereille, koska ketjujen rasvaus on helppo unohtaa mutta kallista laiminlyödä.
Näiden lisäksi autossa kannattaa olla hitsauslaite pienempiä korjauksia varten sekä paineilmakompressori, jolla puhdistetaan jäähdyttimet ja testataan pneumaattisia komponentteja. Ketjujen kunnon arviointiin ja tarkastusväleihin voi tutustua tarkemmin artikkelissa trukin ketjut ja niiden tarkastus.
Varaosat, joita ei kannata jättää kotiin
Kenttähuoltaja, joka lähtee liikkeelle ilman kulutusosia, tekee itselleen ja asiakkaalle karhunpalveluksen. Autossa on syytä kuljettaa mukana hydrauliikkaöljyä useampaa eri viskositeettia, suodattimia yleisimpiin merkkeihin, mikroswitchejä, sulakkeita, releitä sekä pieni valikoima O-renkaita ja tiivisteitä.
Renkaiden osalta täysin uutta rengasta ei yleensä kuljeteta mukana – ne ovat liian tilaa vieviä – mutta paikkaussarja umpikumirenkaille kannattaa olla aina käsillä. Isompi rengasvaihto sovitaan yleensä erikseen, ja siihen liittyviä valintoja käsitellään artikkelissa trukin renkaiden vaihto ja valinta käyttöalueelle.
Haarukkavaunujen ja sähkölavanostimien huoltoon riittää usein kevyempi varaosapaketti, mutta pyörät, laakerit ja hydrauliikkasylinterin tiivistesarjat kannattaa olla mukana valmiina – näiden koneiden viat ovat yllättävän usein juuri näitä. Katso myös haarukkavaunujen huolto kotimaisilla työpaikoilla.
Talvivarustelu – unohdettu mutta kriittinen osa
Suomen ilmasto asettaa kenttähuoltoautolle omat vaatimuksensa, joita moni yritys aliarvioi. Ulkona käytettävän satamatrukin tai terminaalitrukin huolto tammikuun pakkasessa Oulussa tai Kemissä vaatii lämmitettävän työtilan tai vähintään teltan, koska hydrauliikkaöljy jäykistyy ja sähkötyöt käyvät kankeiksi paljaalla kädellä -20 asteessa.
Akkujen mittaaminen pakkasella antaa myös vääristyneitä lukemia, jos mittalaitetta tai akkua ei ole esilämmitetty – tämä on yksi yleisimpiä virheitä, jonka kokemattomampi huoltaja tekee talvella. Litiumakkujen suorituskyky laskee kylmässä huomattavasti enemmän kuin lyijyakkujen, ja tästä kannattaa lukea lisää artikkelista litiumakkutrukkien huolto ja mittausvälit.
Yleisimmät virheet kenttähuoltoauton varustelussa
Ensimmäinen virhe on liian kapea varaosavalikoima – varustaudutaan vain yhden merkin huoltoon, vaikka asiakaskunta käyttää sekä Toyotaa että Lindeä. Tämä johtaa siihen, että puolet keikoista päättyy osan tilaamiseen ja toiseen käyntiin.
Toinen virhe on diagnostiikkalaitteiden laiminlyönti. Ilman merkkikohtaista vikakoodityökalua moderni sähkötrukki jää usein arvailun varaan, vaikka vika olisi ratkaistavissa minuutissa oikealla laitteella.
Kolmas, ja ehkä yllättävin virhe, on dokumentoinnin puute. Kenttähuoltajan pitää kirjata tehdyt toimenpiteet ja käytetyt osat heti paikan päällä, koska tämä tieto on tarpeen sekä laskutuksessa että seuraavan huollon suunnittelussa – moni ajattelee virheellisesti, että ”kirjaan myöhemmin toimistolla”, ja tieto katoaa.
Kenttähuolto ei korvaa lakisääteistä vuositarkastusta
Yleinen väärinkäsitys on, että hyvin varustellun kenttähuoltoauton tekemä huoltokäynti kelpaisi myös lakisääteiseksi määräaikaistarkastukseksi. Näin ei ole. Valtioneuvoston asetus työvälineiden turvallisuustarkastuksista (403/2008) edellyttää, että trukin vuositarkastuksen tekee auktorisoitu tarkastaja, eikä tavallinen huoltokäynti – vaikka se sisältäisi laajankin tarkastuksen – täytä tätä vaatimusta.
Kenttähuoltaja voi toki tehdä silmämääräisen tarkastuksen ja korjata havaitut puutteet, mutta virallinen tarkastuspöytäkirja vaatii aina pätevän tarkastajan allekirjoituksen. Aiheesta tarkemmin artikkelissa trukin lakisääteinen tarkastus ja sen dokumentointi. Työturvallisuuslaki (738/2002) velvoittaa työnantajan huolehtimaan siitä, että trukki on turvallinen käyttää – tästä vastuuta ei voi siirtää kenttähuoltajalle pelkän huoltokäynnin perusteella.
Usein kysyttyä kenttähuoltoautosta
Mahtuuko kaikkiin trukkeihin sopivat varaosat yhteen autoon?
Ei täysin – käytännössä kenttähuoltoauto varustellaan sen mukaan, mitä merkkejä ja trukkityyppejä alueen asiakkailla on. Yleisimmät kulutusosat, kuten suodattimet, hydrauliikkaöljyt ja mikroswitchit, kannattaa kuitenkin kattaa laajasti, koska ne toistuvat merkistä riippumatta.
Voiko kenttähuoltaja tehdä ison hydrauliikkaremontin paikan päällä?
Pienemmät korjaukset, kuten letkun vaihto tai tiivisteen uusiminen, onnistuvat hyvin kentällä. Laajempi sylinteriremontti tai vaihteiston avaus vaatii yleensä nostimen ja puhtaan tilan, jota terminaalin piha ei tarjoa – silloin trukki kannattaa siirtää korjaamolle.
Kuinka usein kenttähuoltoauton varusteluja pitää päivittää?
Diagnostiikkaohjelmistot kannattaa päivittää muutaman kuukauden välein, koska trukkivalmistajat julkaisevat uusia ohjausyksikköversioita jatkuvasti. Varaosavalikoimaa kannattaa tarkistaa vähintään puolivuosittain sen mukaan, mitkä osat ovat kuluneet nopeimmin edellisten keikkojen aikana.
Yhteenveto
Hyvin varusteltu kenttähuoltoauto säästää sekä huoltoyrityksen että asiakkaan aikaa, koska useimmat viat saadaan korjattua yhdellä käynnillä. Investointi kattavaan työkalu- ja varaosavalikoimaan maksaa itsensä takaisin nopeasti, kun toistuvat käynnit samaan kohteeseen vähenevät.
Kenttähuolto sopii erinomaisesti akuuttien vikojen korjaamiseen ja säännölliseen huoltoon, mutta se ei koskaan korvaa auktorisoidun tarkastajan tekemää lakisääteistä vuositarkastusta. Näiden kahden palvelun erottaminen toisistaan on tärkeää sekä työturvallisuuden että vastuukysymysten kannalta – trukin omistajan kannattaa varmistaa molemmat säännöllisesti, jotta kalusto pysyy sekä toimintakunnossa että lain vaatimalla tasolla.